Vieraiden sivilisaatioiden lukumäärä.
N = R * fp * ne * fl * fi *
fc * L
N = Tähienväliseen kommunikaatioon pystyvien sivilisaatioiden määrä tarkasteltavalla alueella.
Otetaan alueeksi oma galaksimme, joka sisältää 100-200 miljardia tähteä.
R = Nopeus, jolla tähtiä syntyy linnunradassa joka vuosi.
Tähtiä galaksissamme syntyy noin yksi vuodessa. R=1
fp = Se osa tähdistä joilla on planeettoja.
Olemme havainneet jo noin 50 maanulkopuolista planeetta, mutta ilmeisesti jokaiselle tähdelle
ei kuitenkaan synny planeettoja. fp=0.3-0.8
ne = Elämälle sopivien planeettojen määrä jokaista aurinkokuntaa kohti
Meidän aurinkokuntamme elämälle sopiviin planeettoihin kuuluu sekä Maa että Mars, mutta myös Jupiterin
kuu Europa soveltuu elämälle. Eli omassa aurinkokunnassamme näitä paikkoja on kolme. Tietysti
myöskään kaikki tähdet eivät mahdollista elämälle soveltuvia olosuhteita, kska esimerkiksi jättiläistähtien
elinikä voi olla vain muutamia miljoonia vuosia. Noin 10% tähdistä on auringonkaltaisia, mutta
myöskin joillekin erityyppisille tähdille voi mahdollisesti syntyä elämää, joten
arvioidaan elämälle sopivien planeettojen määräksi per aurinkokunta vaikkapa 0.5, koska planeettojahan
luultavasti on keskimäärin enemmän kuin yksi. ne= 0.2-1
fl = Se osa näistä planeetoista, joilla elämää todella syntyy
Elämän synnyn todennäköisyyttä kohtaan on viime aikoina esiintynyt runsaasti optimismia. Monet
johtavat biologit ovat asettaneet elämän synnyn todennäköisyydeksi jopa 100% kunhan olosuhteet
ovat sopivia. fl=0.1-1.
fi = Älyllisten lajien osuus, joka todella pystyy tähtien väliseen radiokommunikaatioon.
Kysymys on lähinnä siitä, voivatko minkälaiset organismit tahansa kehittää kyvyn käyttää työkaluja,
muodostaa yhteiskuntia, varastoida ja käsitellä tietoa tarpeeksi hyvin kehittääkseen tarpeellisen
teknologian radioviestintään. Saattaa olla suurikin onnenpotku, että juuri meistä on kehittynyt
rotu joka pystyy tähän kaikkeen, koska ei ole edes varmaa suosiiko evoluutio älykkyyden kehittymistä
lajin selviytymisen kannalta. Kuitenkaan, jos älykkyyden kehittyminen olisi erittäin harvinaista,
se tuskin olisi tapahtunut planeettamme historian näin varhaisessa vaiheessa, mutta sekään ei
välttämättä todista etteikö meidän kehittymisemme olisi valtava onnenpotku. Jos emme ikinä
tule löytämään viestiä vieraalta sivilisaatiolta, tulee myös aina olemaan vaikeata arvioida
älyllisten lajien osuutta, koska me olemme ainoa tuntemamme esimerkkitapaus.
fi=0.02-1
fc = Käyttävätkö he todella teknologiaansa tähtienväliseen viestintään.
Monet SETI-optimistit arvelevat, että ennemmin tai myöhemmin kaikki tarpeeksi kehittyneet
sivilisaatiot pyrkivät tähtienväliseen kommunikaatioon, mutta meidän on kuitenkin täysin
mahdotonta arvioida miljardeja vuosia erillään kehittyneiden olioiden ajatusmaailmaa tai
motiiveja. Tietysti lähes kaikkien lukuisia asukkeja sisätävien sivilisaatioiden keskuudessa
voi kuitenkin syntyä erilaisia pyrkimyksiä, joten on hyvinkin mahdollista, että lähes kaikki
heistä todella pyrkivät tähtienväliseen kommunikaatioon.
fc =0.5-0.9
L = Kommunikoivien sivilisaatioiden keskimääräinen elinikä.
Arviot kommunikoivien sivilisaatioiden elinajasta ovat hyvin erilaisia. Tiettyjen arvioiden
mukaan teknologisesti kehittyneet sivilisaatiot voisivat kukoistaa jopa miljoonia vuosia,
mutta on ottettava huomioon että ainakin meidän yhteiskuntaamme uhkaa jatkuvat sodat, itsetuho ja
luonnon saastuminen. Tarvittava radiotekniikkahan on ollut meillä vain muutamia kymmeniä vuosia.
Onhan toki mahdollista, että kommunikoivien sivilisaatioiden elinikä olisi
vain muutamia tuhansia ellei satoja vuosia. Jotkin voivat myös luopua teknologisesta
loistostaan ja palata takaisin luontoon. L=500 - 2 000 000
N(pienin)= 1 * 0.3 * 0.2 * 0.1 * 0.02 * 0.5 * 500 = 0.3
N(suurin)= 1 * 0.8 * 1.0 * 1.0 * 1.00 * 0.9 * 2 000 000 = 1 440 000
N= 0.3-1 440 000
Lähteitä:
Tähdet ja avaruus 4/99 s.12-19
Nils Mustelin/Elämää maailmankaikkeudessa?