Tässä on nyt hieman kirjoittamaani ja keräämääni tietoa kasvihuoneilmiöstä..
Tämän kirjoitukset tarkoituksena on aiheuttaa masennusta
Toivottavasti löydätte virheitä =)


1. Kasvihuoneilmiö
Maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut sitovat ilmakehän läpi kulkevaa säteilyä ja täten lämmittävät ilmastoa. Tärkeimmät luonnollisten kasvihuonekaasujen(vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, typpioksidi ja otsoni) lisäksi ihminen on tuottanut ilmakehään "cfc-kaasuja" eli freoneja, jotka ruhoavat otsonia että ovat tehokkaita kasvihuonekaasuja. Ennen teollista vallankumousta näiden kaasujen määrä pysyi tuhansia vuosia lähes muuttumattomina, mutta fossiiliset polttoaineet, väestönkasvu ja sademetsien laajamittainen hakkuu ovat aiheuttaneet kasvihuonekaasujen määrän nopean kasvun. Vaikka ihminen lopettaisi kaikki hiilidioksidipäästönsä nyt, ilmakehässä olisi vielä sadan vuoden päästä jäljellä puolet nykyisestä ylimäärästä. Ilmaston muuttuminen lisää kasvihuonekaasujen eritystä entisestään, koska olosuhteiden muutokset vaikuttavat kaasujen vapautumiseen maaperästä. Toisaalta vesihöyryn lisääntyminen, tulivuorenpurkaukset ja saasteet viilentävät ilmastoa.
Tärkeimpien kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä Ilmaston lämpeneminen lisää hirmumyrskyjen, tulvien, metsäpalojen, sateiden määrää jonka ansiosta lisääntyvät myös kulkutaudit, nälänhätä ja ehkäpä erimielisyydet.

Jokatapauksessa on selvää, että kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää ilmakehää ja myöskin on selvää, että näiden kaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet.
2. Fossiiliset polttoaineet
Fossiiliset polttoaineet joista ihminen on tullut riippuvaiseksi ovat suurimpia syitä kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvamiseen ilmäkehässämme. Fossiilisten polttoaineiden käytön syynä on lähinnä vaihtoehtojen puute, koska nämä ovat paljon edullisempia ja helpompia käyttää kuin muut ratkaisut. Kasvihuonepäästöt voivat kasvaa huomattavasti elintason nousun seurauksena köyhissä maissa. He luultavasti seuraavat länsimaisten valtioiden jalanjälkiä ja tuottavat energiansa helpoimmilla vaihtoehdolla välittämättä ympäristöstämme. Diktatuurimaat suuntaavat pelkästään taloudelliseen kasvuun, mutta läntisissä demokratioissakin ympäristönsuojelua on vaikea liittää taloudellisiin etuihin. Neuvostoliitossa ympäristöongelmat myönnettiin vasta 1980-luvulla.

Fossiilisten polttoaineiden käytön aihettama hiilidioksidin lisääntyminen uhkaa planeettamme ilmaston hyvin monimutkaista tasapainoa, jonka kehittyminen nyky-muotoonsa on vaatinut miljoonia vuosia. Jos fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu jatkuu nykyisenä, niin niiden käyttö on lopetettava 25 vuoden kuluttua. Hiilidioksidipäästöt on rajoitettava 825 miljardiin tonniin, tai muuten maapalloa uhkaa valtava ilmastokatastrofi, mutta silti ahneet öljy-yhtiöt etsivät yhä lisää resursseja ympäristömme tuhoamiseen.

Liikenne kattaa maapallon fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta kolmanneksen sekä on yksi pahommista raskasmetalli-päästöjen aiheuttajista. Ongelmana on myös autojen suuri tilan käyttö. Esimerkiksi Los Angelesin keskustasta 2/3 on varattu parkkipaikoille, teille, parkkihalleille ja muille kulkuvälineiden säilytyspaikoille.

Useat tärkeät luonnonvarat ovat ehtymässä tai niiden saaminen vastaisuudessa on niin vaikea, ettei niiden hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Väestönkasvu ei kuitenkaan nopeasti edistä luonnonvarojen ehtymistä, koska vauraat teollisuusmaat kuluttavat yli 2/3 planeettamme energiavarannoista, mutta köyhien valtioiden vaurautuminen saattaisi johtaa maapallonlaajuiseen ympäristökatastrofiin.

3. Uusiutuvat energianlähteet
Koska fossiiliset polttoaineet eivät ole sivilisaatiollemme vaihtoehto energiantuotannossa, tulee meidän turvautua uusiutuviin energianlähteisiin,ydinvoimaan tai kohdata kasvihuoneilmiön aihettama katastrofi. Uusiutuvista energianlähteistä eivät kuitenkaan kaikki ole kovinkaan edullisia tai käyttökelpoisia.

Jos suomen energiantarve haluttaisiin saada tyydytetyksi aurinkoenergialla, tarvittaisiin vähintään 600-1000 neliökilometrin kokoinen alue aurinkennoja. Ongelmana suomessa olisi myös se että sähkön kulutus pilvisenä talvena on huomattavasti suurempi kuin aurinkoisena kesänä, joten ilman mahdottoman suurta sähkönvarausteknologiaa suomen energiatarpeen tyydyttäminen aurinkoenergialla on mahdotonta ellei aurinkosähköä tuoda ulkomailta. Sama ongelma pätee jotakuinkin myös tuulivoimaan.

Biomassan poltto ei lisää hiilidioksidia ilmakehään, jos poltettujen kasvien tilalle kasvatetaan uusia. Jokainen kasvi sitoo ilmasta täsmälleen saman määrän hiilidioksidia kuin sen palaminen tuottaa. Mutta biomassan, esimerkiksi puuhakkeen, palaminen alhaisessa lämpötilassa synnyttää paljon syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä, varsinkin jos poltettava aine on kosteaa.Suuremmissa laitoksissa palamislämpötilaa voidaan paremmin säädellä ja PAH-päästöt ovat pienempiä.

4. Ydinenergia
Myös ydinenergiaa pidetään harkitsemisen arvoisena vaihtoehtona, koska se ei tuota kasvihuonekaasuja, mutta uraanin loppumisesta ja ydinfissiossa syntyvästä radioaktiivisesta ydinjätteestä voi syntyä suuria ongelmia tulevaisuudessa. Koska uusiutuvilla energianlähteillä ei välttämättä pystytä tyydyttämään koko planeettamme energiantarvetta tulevaisuudessa, on meidän mielestäni turvauduttava ydinvoimaan. Kuintenkin ydinvoimaa kohtaan olevan kielteisen asenteen takia tutkimusta vaikeammin hallittavasta, mutta ympäristöystävällisemmästä hyötyreaktori-teknologiasta ei juurikaan tehdä.
Kevyiden atomiyhtimien yhtymisessä eli fuusiossa syntyy huomattavasti enemmän energiaa kuin ydinfissiossa. Myöskään radioaktiivisia reaktiotuotteita ei juurikaan synny ja fuusio voidaan keskeyttää jos jokin menee pieleen. Valitettavasti fuusioreaktorin toteuttaminen on erittäin vaikeaa, koska siinä vaaditaan yli sadan miljoonan asteen lämpötilaa hallituissa olosuhteissa. Näin korkealämpöinen ionisoitunut aine olisi pidettävä erossa reaktorin seinämistä. Tämä ongelma on ratkaistu käyttämällä erittäin voimakasta magneettikenttää, mutta ongelmia on lukemattomia. Arviot fuusiovoimaloiden käyttöönotosta ovat osoittautuneet liian toiveikkaiksi. Niistä todenmukaisimmat ovat sijoittuneet vuoden 2050 lähettyille.
5. Tulevaisuuden ratkaisut