Avaruuslentojen olosuhteista
Avaruuslennon aikana ihminen elää suljetussa tulassa, jossa on tehtävänä pitää olosuhteet mahdollisimman edullisina ihmisen elintoiminnoille, sekä varmistaa tarveaineiden saanti jolla hän ylläpitää näitä toimintoja.

Parhaiten ihminen voi planeettamme ilmakehää vastaavissa olosuhteissa, jossa happea on 21% ja loppuosa typpeä.

Kuitenkin avaruuslennoilla voidaan käyttää alempia paineita aluksen rakenteiden keventämiseksi ja liikkuvuuden helpottamiseksi. Silloin happimäärää on kuitenkin lisättävä, jotta hapen osapaine pysyy vakiona.

Koska avaruuspuvussa käytetään puhdasta happea noin 1/3 paineessa verrattuna normaaliin ilmakehään, on hengitetty typpi saatava pois kehosta, jottei se muodosta kuplia kudoksissa ja aiheuta sukeltajansairautta. Täydessä paineessa tämä esihengitys vie 3-6 tuntia. Esihengitystä saadaan lyhennettyä alentamalla painetta ja lisäämällä happipitoisuutta ennen avaruuskävelyjä.

Suljetussa järjestelmässä, kuten avaruusaluksessa, kehon uloshengitys kasvattaa ilman hiilidioksidipitoisuutta. Hiilidioksidia on poistettava ilmasta, koska jo lähentyessä yhden prosentin pitoisuutta se voi aiheuttaa haukotusta ja elintoimintojen hidastumista. Kuitenkaan sitä ei saa poistaa kokonaan, koska ihmisen hengitystoiminnot riippuvat hiilidioksidiärsykeestä.

Mukavan olon lämpötila riippuu ilman kosteudesta, tuuletusolosuhteista sekä pukeutumisesta. Sopivin lämpötila kevesti pukeutuneelle ihmiselle, on huonelämpö, 18-22C. Avaruuspuvussa oleville on annettava hieman viileämpää ilmaa, mutta liikkeistä syntyvää ylimääräistä lämpöa ei voida poistaa pitämällä ilmaa kylmänä, sillä 10C ja sen alle menevä ympäristö kohmettaa, joten jäähdytyksen täytyy käydä vesijäähdytyksellä.

Avaruuslennoilla jatkuva taustaääni on vähäinen, mutta moninaiset laitteet, varsinkin jäähdytysjärjestelmä, pitävät erilaista ääntä, yllättävää ja äkillistäkin, miehistö kokee äänet ärsyttävinä. Pitkillä lennoilla on todettu, että miehistön väsymystila nousee. Tämä johtuu lisääntyneestä univelasta, jonka häiriintynyt nukkuminen aiheuttaa.

Ruoka-aineiden säilyvyys ja vaatimus, ettei aterian osasia lähde omille teilleen, on ratkaistu pakkaamalla ateriat putkiin ja pusseihin, joihin voidaan lämmintä tai kylmää lisätävettä tarpeen mukaan. Soseita käyttämällä annokset pysyvät koossa mikrouunipakkauksissa. Toiveena olisi tietysti normaali kotiruoka, mutta siihen ei vielä tähän mennessä ole päästy. Nykyisin astronauteille on annettu mahdollisuus ottaa kantaa siihen mitä tulevilla lennoilla olisi mahdollisuutena syödä. Avaruuslentojen ruokavaliot on suunnitellaan maailman terveysjärjestön asettamien ruoka-ainevaatimusten mukaisesti.

Jätteet pyritään tietysti kierrättämään mahdollisimman hyvin, mutta avaruusasemilla ylimääräiset jäteaineet poltetaan huoltoalusten mukana ilmakehässä poroksi. Parranajo suoritetaan vanhan partavaahto-höylä- menetelmän avulla. Tukanleikkuussa taas käytetään imuria.

Avaruusvessoissa ongelmana on yleensä ollut miten erilaisia eritteitä estetään lähtemästä harhateille. Ratkaisuja on monenlaisia ja ne yleensä muistuttavat sairaalojen ratkaisua vuodepotilaita varten. Avaruuspuvuissa on letkujärjestelmä virtsaa varten, mutta muuten siinä ollaan vaippa-asteella. Apollolennoilla käytettyjen tarrapussien tapaista teknologiaa käytetään vielä sukkulassakin. Henkilökohtaiseen hygieniaan käytetään yleensä kosteuspyyhkeitä, mutta sukkulassa on lisäksi käsienpesuallas. Avaruusasemilla käytetään myös avaruussuihkuja jota ympäröi muovinen suoja vesipisaroiden karkaamisen varalta.

Sisäänotto
vuorokaudessa

keskim
kg/vrk

Ulostulo
vuorokaudessa

keskim
kg/vrk

happea
vesi, juomat + ravinnossa
kiinteä ravinto:

0.97
2.85

0.12
0.42
0.12

0.66

4.48

13000 kJ/vrk

hiilidioksidi
vesihöyry

hengityspäästöt
nesteet ulosteissa
kiinteät ulosteet

ulosteet

yhteensä jätteitä

kehon lämpö
lämpöhukka ulosteissa
mekaaninen työsuoritus

yhteensä

1.14
1.32

2.46
1.94
0.08

2.02

4.48

8650 kJ/vrk
2300 kJ/vrk
2050 kJ/vrk

13000 kJ/= 150.4W

Lähteet:
Juhani Westman/Avaruuden Saaret s.46-57